Viesti studioon

studio@radiomikkeli.fi
Tiistai, 19.
maaliskuuta
2019.
Onnittelut -
4.3.2019, 9:27

Essoten talous palasi 2018 aiempien vuosien uralle

Tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan menot ovat palanneet vuoden 2018 aikana aikaisempien vuosien kasvu-uralle Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä. Aiempina vuosina kasvu on ollut 2-3 prosenttia. Ennakkotiedot osoittavat alijäämää 15,1 miljoonaa euroa ja kasvuprosentti edellisvuoteen verrattuna on 3,9.

Essoten hallitus keskustelee kuntaosuuksien muutoksista seuraavassa kokouksessaan 7.3.

Alijäämä nostaa kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti kuntien maksuosuuden talousarviossa 2018 arvioidusta 304,7 miljoonasta eurosta 319,7 miljoonaan euroon.

- Sovimme kuntien kanssa supistavan ja tiukan talousarvion viime vuodelle. Alun perin 0,5 prosenttia miinusmerkkiseksi laadittu talousarvio osoittautui taloustavoitteiltaan erittäin kireäksi, kun kulut kasvoivat. Vuonna 2017 pystyimme mittaamaan Essoteksi yhdistymisestä miljoonien hyödyt ja pysymään täysin talousarviossa. Viime vuonna suoritteiden määrä ja meistä riippumattomat kulut kasvoivat, summaa alijäämän syntyä kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Kulut pysyivät kuitenkin lähellä takavuosien tasoa. Esimerkiksi Hirvensalmen kulujen keskiarvo vuosina 2015-17 oli 8,9 miljoonaa euroa ja viime vuoden luku 9,2. Mikkelin kulujen keskiarvo 2015-17 vuosina oli 183,5 miljoonaa ja viime vuonna 191.

- Vuosien 2016 ja 2017 välillä kulujen vähennys oli Essotessa peräti kolme prosenttia. Sote-kuluja ei voida aivan mahdottomasti vain leikata, sillä meidän on aina turvattava perusoikeuksien mukaiset sote-palvelut. Sote-menojen vuosittaiseksi kasvuksi on arvioitu koko maassa 2,4 prosenttia. Maakunta- ja sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena on painaa ainoastaan kulujen kasvua 0,9 prosentilla. Kun koko maan tasolla tavoitellaan kulujen kasvun hidastumista, meillä on tavoiteltu kulujen vähenemistä tilanteessa, jossa palvelujen tarve kasvaa. Essoten alueella käytetään palveluja viidenneksen enemmän kuin maassa keskimäärin, vaikka menot ovat alle maan keskiarvon, Kortelainen muistuttaa.

Kuntien maksuosuuksien perusteet on määritelty Essoten perussopimuksessa.  Vuoteen 2017 verrattuna muutokset ovat seuraavat: Laskutus kasvaa Hirvensalmella 120 899 euroa, Juvalla 157 2345 euroa, Kangasniemellä 1 600 520 euroa, Mikkelissä 11 370 526 euroa, Mäntyharjulla 293 2357 euroa, Pertunmaalla 393 278 euroa. Laskutus vähenee Puumalassa 350 781 euroa, Joroisissa 264 225 euroa ja Pieksämäellä 1 022 957 euroa.  Mahdolliset palautukset ja lisälaskut määräytyvät kuntien ennakkoon maksamien maksujen ja alijäämän osuuksien erotuksena.

Alijäämän taustalta löytyy talousjohtaja Vesa Vestalan mukaan useita syitä:

- Omistajien tahdon mukaisesti lähdimme tekemään -0,5 prosentin tulosta tilanteessa, jossa kilpailukykysopimuksen tiedettiin loppuvan mutta palkkaratkaisun olevan auki. Toimintaa myös laajennettiin Tuustaipaleella ja A-klinikalla. Arviomme, että joitain kalliita ostopalveluja voisimme korvata omalla toiminnalla. Tämä ei kaikilta osin onnistunut. Sijaisten määrä ei vähentynyt, vaikka vakinaistimme väkeä, luettelee Vestala.

Essoten lopullinen tilinpäätös koko konsernin osalta käsitellään hallituksessa 28.3.