Viesti studioon

studio@radiomikkeli.fi
Keskiviikko, 23.
tammikuuta
2019.
Onnittelut -
13.4.2017, 10:47 – päivitetty 13.4.2017, 12:48

Kun koulu vapautui vankilasta - Halmeniemen kyläkoulutaistelusta syntyi elokuva

Media

Kun koulu vapautui vankilasta -elokuva kertoo yhteisöllisyyden voimasta, talkootyön mahdollisuuksista ja maaseudun kehittämisestä.

Elokuva on tarina pienen, sata vuotta täyttäneen mäntyharjulaisen kyläkoulun vaiheista. Viimeiset kaksi vuotta kyläkouluaktiivit pyörittivät koulua talkoovoimin ja se tunnettiin Halmeniemen Vapaana Kyläkouluna.

- Tarina kuvaa samalla suomalaisen koululaitoksen kehitystä. Kun alkuvuosina koululaisen koulumatka ei saanut ylittää viittä kilometriä, nyt se ei saa ylittää kestoltaan 2,5 tuntia päivässä, sanoo filmin käsikirjoittanut ja ohjannut mikkeliläinen toimittaja Päivi Kapiainen-Heiskanen, joka on kotoisin Halmeniemen kylästä ja osallistui aikanaan koulutaisteluun.

Halmeniemi sai kansakoulun vuonna 1904. Satavuotisjuhlista ehti kulua vain kuukausi, kun Mäntyharjun kunnanvaltuusto lakkautti koulun. Lakkautuspäätös sai kyläaktiivit perustamaan Halmeniemen alueen kehittämisyhdistys ry:n, joka osti koulukiinteistön ja pyöritti vapaaehtoisvoimin koulua kaksi vuotta.

Vantaalaisen Ilolan alakoulun rehtorina 25 vuotta toiminut Juha Juurikkala opetti koulussa kaksi vuotta talkoilla. Hän kehitti yksiopettajaisille kouluille soveltuvan oman pedagogisen mallin, Ilon pedagogiikan, joka kiinnosti niin Jyväskylän yliopistoa kuin opetusministeriötäkin. Mallista ja Halmeniemen Vapaasta Kyläkoulusta tehtiin useita opinnäytetöitä.

Halmeniemen Vapaa Kyläkoulu sai tuekseen laajan joukon ihmisiä eri puolilta maata. He antoivat omaa työpanostaan ja osaamistaan koulutaisteluun, olivat mukana toteuttamassa tapahtumia, lahjoittivat rahaa ja tarvikkeita sekä elivät täysillä mukana koulutaistelussa. Filmillä on katkelmia kylässä järjestetyistä tapahtumista, kuten Halmelan kunnostustalkoista, Somuran jättimäestä, sirkusvierailuista, Valo-elokuvan esityksestä, kyläjuhlista ja kirkkovenesouduista.

Halmeniemen Vapaa Kyläkoulu kiinnosti laajasti mediaa aina ulkomaita myöten. Esimerkiksi puolalaistoimittaja Leszek Talko kirjoitti lehtensä joulunumeroon jutun suomalaisesta talkoohengestä ja sai joukon krakovalaisia partiotyttöjä matkaamaan vuoden päästä kesällä Halmeniemelle talkoisiin.

Vakiinnuttaakseen koulun toiminnan kehittämisyhdistys haki yksityiskoululupaa. Kaksivuotisen talkoovaiheen jälkeen koulu joutui kuitenkin sulkemaan ovensa, kun yksityiskoululupaa ei saatu, eikä valtakunnallisen kokeiluhankkeen rahoituksen kanavointiin löytynyt kuntayhteistyömallia.

Dokumenttielokuva on koostettu pääosin arkistomateriaalista. Koulun satavuotisjuhlien aikaan kuvatuissa haastatteluissa käydään läpi koulun varhaisempia vaiheita. Kouluaktiivien haastattelut on kuvattu vuosina 2013-2014.

- Koulun ovien sulkeutumisesta tulee tänä keväänä kuluneeksi kymmenen vuotta. Vielä nykyäänkin meiltä mukana olleilta kysellään, mitä koululle kuuluu. Kun vuosien varrella oli kertynyt paljon arkistomateriaalia, tuntui, että nyt on hyvä hetki koota tämä tarina dokumentiksi. Lopputulos on mielestäni enemmän paasilinnamainen veijaritarina kuin totinen tilitys, Kapiainen-Heiskanen tuumii.

Dokumenttielokuva on toteutettu liki kokonaan eteläsavolaisin voimin. Elokuvan leikkasi Harri Räisä.

Musiikkina elokuvassa kuullaan Kyläbändi Lahjomattomien levyiltä koottua musiikkia. Elokuva päättyy Kylä elää -kappaleeseen, jonka laulaa Kake Randelin yhdessä mikkeliläisen Päämajakoulun 3. musiikkiluokan kuoron kanssa. Tapani Heiskanen sanoitti ja Vesa Vuopala sävelsi tämän laulun, joka levytettiin aikanaan osana koulun varainhankintakampanjoita. Elokuvan kappaleet kootaan myös omaksi kokonaisuudekseen.

Dokumenttielokuvan toteutuksen mahdollisti Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston 15 000 euron apuraha. Päivi Kapiainen-Heiskasen ja Harri Räisän lisäksi tiimiin kuului Joni Nyman, joka kokosi Halmeniemen kouluun liittyvästä arkistoaineistosta laajan kotisivun.

- Kotisivulta voivat ammentaa ideoita ja taustatietoja niin kehittäjät, opettajat, tutkijat, kotiseutuaktivistit kuin luovien alojen osaajatkin omiin töihinsä.

Valtioneuvoston kanslia hyväksyi maaliskuussa dokumenttihankkeen osaksi Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Elokuvasta on myös englanniksi tekstitetty versio, jonka on kääntänyt Pekka de Groot.

Dokumenttielokuva saa ensi-iltansa Elokuvateatteri Kinolinnassa Mikkelissä lauantaina 29.4. klo 14-15.

Dokkarin FB-sivu: https://www.facebook.com/finnishschooldoc/