Viesti studioon

studio@radiomikkeli.fi
Tiistai, 21.
marraskuuta
2017.
Onnittelut -
7.9.2017, 9:09 – päivitetty 8.9.2017, 15:33

Kauppakamarit laativat listan Suomen liikenneverkon tärkeimmistä korjaus- ja kehittämiskohteista

Media

Etelä-Savon osalta ykköshanke on valtatie viisi tämän ohella tärkeitä päätieverkon väyliä ovat valtatiet 13 ja 14. Lisäksi Etelä-Savon kauppakamari korostaa alemman tieverkon merkitystä muun muassa metsäteollisuuden raaka-ainehuollon turvaamiseksi. Liikenneväylien kunnolla ja sujuvuudella on elinkeinoelämän näkemyksen mukaan suora vaikutus yritysten kilpailukykyyn ja investointipäätöksiin.

Viitostietä kesät, talvet satasta Iisalmeen saakka

- Viitostielle ympärivuotinen ja yhtenäinen 100 km/h Iisalmeen saakka on itäisen Suomen yhteinen tavoite, toteaa Etelä-Savon kauppakamarin puheenjohtaja, Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen.

VT5 eli viitostie on Suomen toiseksi pisin valtatie, joka halkoo Suomea pohjois-eteläsuunnassa ja on tärkeä niin teollisuudelle kuin matkailulle ja työpaikkapendelöinnille. Hämäläinen iloitsee siitä, että Mikkelin kohdan valmistuttua alkaa välittömästi rakentaminen Juvan suuntaan.

- Mikkelin eteläpuolista korjaamatonta osuutta ei saa myöskään unohtaa, korostaa puheenjohtaja Hämäläinen.

Maakunnan kannalta tärkeitä valtateitä ovat myös 13 ja 14. Niiden liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta on pystyttävä parantamaan. Molemmilla on keskeinen merkitys Venäjän suuntaan. Kun Parikkala – Syväoro saadaan kansainväliselle liikenteelle, niin valtatie 14:n merkitys matkailutienä kasvaa voimakkaasti, vaatii Hämäläinen.

Etelä-Savon on kauttaaltaan, harvaan asuttu, vesistöjen rikkoma Suomen metsävaltaisin  maakunta, jolle alempiasteisen tiestön kunto on erittäin tärkeä.

- Esimerkinomaisesti olemme nostaneet listalle seuraavat tieosuudet: tiet 434 (Juva-Puumala), 438 (Sulkava – Virmutjoki), 381 (Mäntyharju – Suomenniemi), 455 Joroinen ja alem­mat tiet 15287 Partaharjuntie, 15268 Pohjalahdentie, 15208 Vanhamäentie, joilla on suuri merkitys muun muassa raaka-ainehuollon kannalta, korostaa Hämäläinen.

Kauppakamarien liikennehankelistaus on elinkeinoelämän täsmälista alueidemme pahimmista liikenteen pullonkauloista ja merkittävistä kehittämiskohteista. Lista tähtää liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tarjoaa työkalun päätöksentekoon liikenteen rahoituksesta.

- Liikennejärjestelmän suunnittelu on murroksessa. Nyt mietitään askelmerkkejä myös tulevalle maakuntauudistuksella, jossa maakunnille siirtyy vastuuta tienpidosta ja liikenteen suunnitellusta, Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario painottaa.

Liikenneväylien kunnolla ja sujuvuudella on Saarion mukaan suuri merkitys alueiden ja yritysten kilpailukyvylle ja investointipäätöksille. Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on pidemmät etäisyydet markkinoille kuin monella keskeisellä kilpailijamaalla. Hyvillä liikenneyhteyksillä on ainakin osittain mahdollista kompensoida etäisyyksien aiheuttamaa haittaa kilpailukyvylle.

- Liikenneyhteyksien toimivuus on keskeinen tekijä, kun yritykset tekevät päätöksiä investoinneista ja toimipaikan sijainnista. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvityksen mukaan kuusi kymmenestä yrityksestä valitsee sijaintipaikan liikenneyhteyksien ja työvoiman saatavuuden perusteella, Saario toteaa.